Että voikin fiilis vaihtua niin äärilaidasta toiseen ihan hetkessä.

Kun menin tänään Sammon keskuslukiolle maantiedon tunnille, tunsin itteni oikeeksi akateemiseksi neroksi siellä opiskelijoiden keskellä. Päätin, että nyt alan panostaan opintoihin ja että musta tulee isona lääkäri. Oikeen diagnostiikkaosason johtaja ja kolmen lääkärin esimies niinkuin Housesta.

No, oppitunti sitten alkoi ja kului, ja mä voin kertoa että en muista koska olisin viimeks tuntenut itteni niin tyhmäksi. Meille kerrottiin, mitä eroa on tähdillä ja planeetoilla ja mikä on Linnunrata. Lisäksi saimme kuulla, että kun maapallo on kerran kiertänyt akselinsa ympäri, on kulunut yksi vuorokausi.

Mä vähän luulen, että jatkan tästä eteenpäin pelkästään niiden enkunkurssien kanssa. Mulle riittää enkuntunnit kahtena iltana viikossa, en aio sen lisäks kuluttaa samaa aikaa siihen että opettelen planeettojen nimiä ja istun pohtimassa, miksi Marsissa ei ole elämää. Joku raja sentäs.

Sen lisäksi, että tunsin tänään itteni tosi urpoksi niin mun käsitykseni Annalan AA-ryhmän hulluudesta yliampui tänään aika pahasti. Meidän vanha sohva vietiin eilen vintiltä pölyttymästä Annalan ryhmätilaan. Mutsi alkoi sitten tänään kertoa mulle että ryhmässä oli pidetty kauhea palaveri ja suunnilleen pidetty epävirallinen äänestys... No, se ei sitten saanut lopettaa juttua kun mulla jo tuli mielikuvia. Mä ihan oikeasti kuvittelin, että ne oli keskustelleet siitä, mikä sohvalle annetaan nimeksi.

No, ei se juttu sitten kuitenkaan ihan niin mennyt. Kyse oli vaan siitä, että AA:n periaatteisiin kuuluu, että mitään lahjuksia ei oteta vastaan ja että meille täytyy järjestää jonkinlainen korvaus. Äänestys oli päättynyt siihen tulokseen että sohva vaihtoi omistajaa röökiaskista.

Olin toisaalta kyllä vähän pettynyt. Mulla olisi ollut loistava nimiehdostus meitä uskollisesti palvellelle sohvalle: Herbert.