Kun tätä mun ja Sofian tämänpäiväistä keskustelua silmäilee, mä tunnen itseni todella vinksahtaneeksi. Toisaalta, musta tuntuu että meillä kummallakaan ei ole mitään hätää niin kauan kun emme todellisuudessa ala käyttämään mitään sellaisia nimiä kuin nyt esimerkiksi Kalkkunaleikkele, Kinkku, Ryynimakkara ja HK:n sininen lenkki. (Valitettavasti nimi Nakki on jo käytössä. Tosin olemme tämän lempinimen keksijöille ikuisessa kiitollussdenvelassa tästä maan mainiosta ideasta.)

 

Sofia sanoo:

pakko kattoo toi Georgen pirate show

Sofia sanoo:

eikun...

Sofia sanoo:

xD

Sofia sanoo:

PIRATE SONG

Sofia sanoo:

voi vittu

Emmi sanoo:

ei vittu, ehkä mä en kerro mitä mä luin ja mitä mulla tuli siitä mieleen

Sofia sanoo:

PRIVATE SHOW

Sofia sanoo:

hahahahahah

Sofia sanoo:

repesin xD

Sofia sanoo:

nyt vasta itekkin tajusin

Emmi sanoo:

Mä luin "Georgen private show" joo. Ja tosta meidän parevveeltakin näkyy semmonen EROTIC RESTAURANT missä saa 10 minuutin Private shown 30 eurolla

Sofia sanoo:

voi vittu

Emmi sanoo:

private show... Nyt toi häiritsee mua koko loppupäivän

Emmi sanoo:

...paljonkohan George ottais 10 minuutin private showsta?

Sofia sanoo:

En osaa sanoo. Kysyttäiskö mielummin, paljon sä maksaisit Georgen 10 minuutin private showsta?

Emmi sanoo:

Luuletsä että mulle joku 10 minuuttia riittäis?

Sofia sanoo:

En x)

Emmi sanoo:

Tottakai maksaisin mitä se pyytäis. Voisin ottaa lainan. Kyllä mä saisin neuvoteltua asiat sille mallille että se esiintyis mulle vastedes ilmaseks.

Sofia sanoo:

tottakai

Emmi sanoo:

Tai voisinhan mä ottaa tosi ison lainan, Maksaa Epsteinille ja OSTAA sen kokonaan itelleni

Emmi sanoo:

Kyllä Epstein sen mulle myis

Emmi sanoo:

Kun hinnasta sovittais

Sofia sanoo:

Nii, sanoisit Epsteinille "Hankin sulle kolme mieshuoraa ilmatteeks jos annat Georgen mulle"

Emmi sanoo:

voisin hankkia epsteinille ihan niin monta mieshuoraa kun se vaan ikinä pyytäis. Mitäpä en Georgen vuoksi tekisi x'D

Emmi sanoo:

Harmi vaan että mä en tiedä mistä niitä mieshuoria saa. Voisin tietty tehdä silleen että pistäisin lehteen jonkun työpaikkailmotuksen. Lupaisin jonkun törkeen ison palkan, että tulee paljon hakijoita. Ja kaappaisin Epsteinin seksiorjiksi kaikki jotka sitä työtä hakee

Sofia sanoo:

Joo. ilmotuksessa ei sitten saa lukee mitään käyttötarkoituksista

Emmi sanoo:

No mutta voin valehdella siihne työilmotukseen. Samahan se on mitä siinä lukee, kunhan tulee paljon hakijoita.

Sofia sanoo:

niinpä

Emmi sanoo:

Voin hakee vaikka varastotyöntekijää, kodinhoitajaa tai assistenttia tai ihan mitä tahansa. Samahan se on, mitä työtä ne luulee tulevansa hakemaan

Sofia sanoo:

niinpä

Emmi sanoo:

Paljon hienoja suunnitelmia mitä toteuttaa, vaan se aikakone puuttuu

Oltiin tänään mutsin kanssa varsinaisia remontti-ihmeitä. Meidän piti pistää yksi hylly seinään, mutta kuinkas kävikään? Joku meni vikaan, proput ja ruuvit olivat kaikki ihan vääränlaisia ja nyt seinässä on hyllyn sijasta kuusi mojovaa reikää. Ja mikä sirkus pitikään panna pystyyn, että ne saatiin aikaiseksi! Meidän halppisporakone iski lieskaa ja purua saatiin imuroida lattialta semmoiset viitisen kertaa.

Olisi varmaan pitänyt jättää tuo porakoneen kanssa riehuminen väliin ja soittaa sille yhdelle viiksekkäälle herralle joka K-kaupan ilmoitustaululla tarjosi "apua miestenhommiin". Oltaisiin voitu saadakin se hylly seinään.

Että voikin fiilis vaihtua niin äärilaidasta toiseen ihan hetkessä.

Kun menin tänään Sammon keskuslukiolle maantiedon tunnille, tunsin itteni oikeeksi akateemiseksi neroksi siellä opiskelijoiden keskellä. Päätin, että nyt alan panostaan opintoihin ja että musta tulee isona lääkäri. Oikeen diagnostiikkaosason johtaja ja kolmen lääkärin esimies niinkuin Housesta.

No, oppitunti sitten alkoi ja kului, ja mä voin kertoa että en muista koska olisin viimeks tuntenut itteni niin tyhmäksi. Meille kerrottiin, mitä eroa on tähdillä ja planeetoilla ja mikä on Linnunrata. Lisäksi saimme kuulla, että kun maapallo on kerran kiertänyt akselinsa ympäri, on kulunut yksi vuorokausi.

Mä vähän luulen, että jatkan tästä eteenpäin pelkästään niiden enkunkurssien kanssa. Mulle riittää enkuntunnit kahtena iltana viikossa, en aio sen lisäks kuluttaa samaa aikaa siihen että opettelen planeettojen nimiä ja istun pohtimassa, miksi Marsissa ei ole elämää. Joku raja sentäs.

 

Sen lisäksi, että tunsin tänään itteni tosi urpoksi niin mun käsitykseni Annalan AA-ryhmän hulluudesta yliampui tänään aika pahasti. Meidän vanha sohva vietiin eilen vintiltä pölyttymästä Annalan ryhmätilaan. Mutsi alkoi sitten tänään kertoa mulle että ryhmässä oli pidetty kauhea palaveri ja suunnilleen pidetty epävirallinen äänestys... No, se ei sitten saanut lopettaa juttua kun mulla jo tuli mielikuvia. Mä ihan oikeasti kuvittelin, että ne oli keskustelleet siitä, mikä sohvalle annetaan nimeksi.

No, ei se juttu sitten kuitenkaan ihan niin mennyt. Kyse oli vaan siitä, että AA:n periaatteisiin kuuluu, että mitään lahjuksia ei oteta vastaan ja että meille täytyy järjestää jonkinlainen korvaus. Äänestys oli päättynyt siihen tulokseen että sohva vaihtoi omistajaa röökiaskista.

Olin toisaalta kyllä vähän pettynyt. Mulla olisi ollut loistava nimiehdostus meitä uskollisesti palvellelle sohvalle: Herbert.

Musta tuntuu että mua rankaistaan nyt jostakin kovalla kädellä.

Kaikki varmasti muistavat Georgen näköisen Makuunimyyjän joka ylsi yhdeksi mun suosikkipuheenaiheistani. Jaksoin oikein nähdä aina sen vaivan että asioin kauempana sijaitsevassa Makuunissa. Kuten kaikki hyvin tietävät, keräsin kaiken rohkeuteni ja annoin makuunimyyjälle puhelinnumeroni. Paska juttu että se ei koskaan soittanut.

Mä olin jo niellyt karvaan tappioni ja olen siitä asti asioinut vaan meidän lähimakuunissa. Tänään sitten, kun kävin palauttamassa sen paskan leffan, niin koin pahan järkytyksen. Eikös vaan tämä Makuunimyyjä ole vaihtanut töihin tähän meidän lähimakuuniin? Mä en oo koskaan ollut onnekas, joten miksköhän mä kuvittelin, että Herra Kaikkivaltias olis jättänyt asian sikseen. Ehei, ei mun tuurillani.

Oli jo tarpeeksi kamalaa, kun käytiin joskus taannoin kauemmassa Makuunissa Camillan kanssa ja se häpäsi mut perusteellisesti ja vieläpä nautti joka sekunnista. Tää on mun mielestä jo julmaa. Mun yritykseni tehdä tuttavuutta ei toiminut ja mä ohitin sen olan kohautuksella, niin eihän koko muu maailma voi antaa asian olla. Eihän semmonen tule kuuloonkaan. Tää on niin mun tuuriani.

Ei tässä muuten mitään, mutta hävettää vaan asioida sen kyseisen myyjän kanssa kun ensin lätkäsin sille tosta noin vaan numeroni ja sitten katosin kokonaan xD Näin toimii Emmi, tuleva miljoonien kadotettujen sielujen pelastaja.

Hahahaha, katottiin Anun kanssa niin paska leffa että alta pois x'D Jo nimi on sangen lupaava: Creepshow. Mä toivon sen takijän kannalta että se koko leffa oli oikeasti vitsi.

Leffan idea oli se, että siinä kerrottiin viisi Stephen Kingin novelleihin perustuvaa tarinaa.

Ensimmäinen oli kaikkein paras. Siinä perheen vuosia sitten murhattu esi-isä nousi kuolleista isänpäivänä ja kosti kuolemansa ja sen että hänen tyttärensä ei ollut tämän elämän viimeisenä isänpäivänä tuonut hänelle lupaamaansa kakkua. No, tämä kostaja haudan takaa tappoi ensin tyttärensä joka oli iskenyt häneltä nirrin pois marmorisella tuhkakupilla. lisäksi uhriksi joutui koko joukko isänpäiväillalliselle osallistuvia sukulaisia. Ja mikä parasta, kostamaan noussut isä osasi vielä puhuakin: Olisi pitänyt laskea, montako kertaa herra kähisi "I want my cake!"

Toinen tarina oli tylsä. Siinä maajussin tilalle tipahti kummallinen meteoriitti joka eritti eksoottisen näköistä ainetta jota kierosilmäinen viljelijä nimitti meteoriitin paskaksi. Kun meteoriitin paskaa joutui maaperään ja viljelijän käsille, alkoi joka paikkaan kasvamaan jotakin trooppisen näköistä -mutta ilmeisesti äärimmäisen tappavaa- kasvillisuutta. Loppu viimeksi maanviljelijä itsekin oli sellainen kävelevä trooppinen pensas. Loppuhuipennukseksi herra ampui itsensä. Ai niin, ja kierosilmäistä ja ilmeisen vajaamielistä maanviljelijää esitti herra Stpehen King itse.

Kolmannessa tarinassa esiintyi Mies ja alaston ase-leffoista tuttu Leslie Nielsen. Paska juttu oli se, että Nielsen ei ollut tässä ollenkaan hauska. Päin vastoin. Hautasi kaksi ihmistä kaulaa myöten rantahiekkaan jolloin nousuvesi hukutti heidät. Mutta oikeus voitti ja paha sai palkkansa, sillä Nielsenin hiekkaan hautaama pariskunta palasi seuraavana yönä kostamaan. Ja missä kuosissa! :D No, kaikki jotka ovat nähneet Pirates of the Caribbean-leffat tietävät, miltä ihmiset näyttävät vietettyään parisataa vuotta Davy Jonesin seurueessa. Mahtaa olla ikävää, kun merilevää pukkaa korvista.

Neljäs tarina oli melkein yhtä hyvä kuin ensimmäinen. Siinä yliopiston professorit löysivät portaiden alta parisataa vuotta vanhan puuarkun. Uteliaita kun olivat, he sitten avasivat sen. Virhe. He tulivat vapauttaneeksi ihmisiä syövän tappajaorangin, joka pisti poskeensa kaksi professoria. Lisäksi yksi professoreista syötti tappajaorangille vaimonsa. Mutta koska tappajaorankia ei voinut pitää lemmikkinä, siitä oli päästävä eroon. Kaupungin laitamilla sijaitseva louhos tarjosi ratkaisun ongelmaan.

Viides ja viimeinen tarina latisi leffan tunnelman. Sen juoni oli kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että jättiläismäiset torakat tunkeutuivat jonkun mielipuolen tohtorin steriiliin asuntoon ja söivät hänet hengiltä.

Että sellaista perjantai-illan ratoksi. Vähemmästäkin paskoo housuunsa. Tää menee kyllä mun suosittelulistani kärkeen.